Olen tapaillut erästä naista. Hän on ihastuttava, kaunis, älykäs, hauska ja kaikin puolin ihana. En ole tavannut häntä muutamaa kertaa enempää, mutta silti koen tunteita, joita en ole koskaan kokenut. Tälle ihmisille minun tekisi mieli olla todella ihana. Jos hän on allapäin, haluaisin rientää hänen luokseen ja halata surun pois. Haluaisin antaa hänelle kukkia. Haluaisin tehdä kotona ruokaa niin, että hänen tullessaan töistä väsyneenä kotiin, hän saisi istuutua pöytään ja olla loppuillan rennosti. Voisin haudata monet ura- ja harrastushaaveet hänen vuokseen.

Miesten kanssa suhteissa minulla koskaan ei ole ollut tällaista tunnetta. Ruokaa olen tehnyt enemmänkin koska "niin kuuluu tehdä", halauksen mies otti aina halukkuutena harrastaa seksiä ja kukkia mies tuskin olisi kovinkaan paljon arvostanut. Ylipäänsä tuntui, että tein asioita hänen hyväkseen sen takia, että niin kuuluu tehdä. En siksi, että olisin rakastanut häntä.

Tämän hetken suurin toiveeni on saada nukkua tämän ihanaisen naisolennon vieressä. Haluan käpertyä hänen viereensä, tuntea hänen lämpönsä, haistaa hänen tuoksunsa ja vain tyytyä olemaan siinä. Miehen kanssa olo oli niin erilaista. Se ei ollut yhtään niin kaunista. Oli aamuseisokit, läheisyyden ymmärtäminen eri tavoilla, vastapalveluksien odottaminen.

http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/02342/sleep_2342068b.jpg

Olen ehkä biseksuaali, mutta rakkautta en ole koskaan tuntenut miestä kohtaan. Olen kyllä ihastunut miehiin mutta en oikeastaan koskaan rakastunut tämän persoonaan. Ihastukseni ovat olleet käytännössä pinnallisia ihastuksia. Olen ihastunut ihmiseen, jonka kanssa en ole koskaan edes jutellut. Kun sitten olemme jutelleet, olen aika pian todennut, etten ole kiinnostunut tästä ihmisestä vaan siitä ajatuksesta, minkälaiseksi olen sen ihmisen kuvitellut.

Pisin parisuhteeni miehen kanssa kesti puoli vuotta. Mies oli juuri sellainen, jonka olin aina halunnut. Ainakin paperilla. Odotin pitkään, että löysin tämänlaisen ihmisen. En missään vaiheessa ihastunut tai rakastunut häneen ja suhteen edetessä oli aina vaikeampaa ja vaikeampaa sanoa hänelle ne 3 sanaa. En tarkoittanut niitä. Ajattelin koko suhteen ajan, että oikea rakkaus tulee ajan kanssa. Kyllä minä vielä rakastaisin tätä miestä. Meillähän olisi loistava tulevaisuuskin edessä. Kuitenkin aika kului, enkä missään vaiheessa kokenut mitään suurempaa häntä kohtaan.

Naisen kanssa oleminen on erilaista. Minun ei tarvitse miettiä, mitä nainen ajattelee kun otan häntä kainosti kädestä kiinni. Kun hän vastaa kädestä pitämiseen, minun ei tarvitse katsoa hänen ilmettään tunteakseni samanlaisen onnen virneen kohoavan hänen kasvoilleen kuin omilleni. Kauniit asiat ovat kauniita sekä minun että hänen mielessään. Meillä on yhteys.

En missään nimessä halua kenenkään miehen pahoittavan mieltään tätä lukiessaan. Olette hienoja ihmisiä eikä teissä ole mitään vikaa. Minä vain henkilökohtaisesti rakastan naisia, en miehiä.

http://24.media.tumblr.com/tumblr_mb9sovPhhI1qj9ytzo1_1280.jpg